KEURUUN HELLUNTAISEURAKUNTA

Tervetuloa tilaisuuksiimme: Ti klo 18 Rukousilta, La klo 18 Nuorten Connected-ilta, Su klo 16 Jumalanpalvelus, kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11 Ehtoollisjuhla. (sunnuntaina nettistriimaus seurattavissa Bitti-Betanian Youtube-kanavalla).

PASTORIN MIETTEITÄ

Helmikuu

Elämme täällä länsimaissa, ja erityisesti Suomessa, aikakautta, jollaista esi-isämme tuskin osasivat edes uneksia. Teollistumisen myötä ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä elintasomme on noussut kohisten kaikkialla länsimaissa. Siinä missä elämä oli aiemmin konkreettista selviytymistä päivästä toiseen – kamppailua ruuasta, lämmöstä ja turvasta – on arjestamme tullut monella mittarilla mitattuna turvattua ja mukavaa.                                                     

Tämä hyvinvointi on valtava siunaus ja kiitoksen aihe, mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Mukavuus on salakavala seuralainen. Kun meidän ei enää tarvitse huutaa Jumalan puoleen jokapäiväisen leipämme tähden, vaarana on, että hengellinen katseemme samenee.                                                                                  Raamattu on tästä ilmiöstä hämmästyttävän tietoinen. Jo Mooseksen kirjassa varoitetaan siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen menestyy liian hyvin:

”Kun olet syönyt itsesi kylläiseksi, kun olet rakentanut kauniita taloja ja asettunut niihin asumaan, -- varo silloin, ettet unohda Herraa, Jumalaasi. --” (5. Moos. 8:12, 14)

Hyvinvointi saattaa huomaamattamme passivoida meidät. Kun kaikki on hyvin, emme olekaan enää "hengellisesti nälkäisiä". Saatamme sokaistua siltä Jumalan suunnitelmalta, joka Hänellä on meitä varten. Jumala ei kutsunut meitä mukavaan uskonnolliseen harrasteluun, vaan elävään ja vaikuttavaan elämään Hänen yhteydessään.                                                                                                                       

Ehkä suurin aikamme haaste on kuitenkin yhteisöllisyyden mureneminen. Ennen vanhaan ihmiset tarvitsivat toisiaan selviytyäkseen: talkoita, naapuriapua ja jakamista. Nykyinen hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut sen, että ihminen pärjää yksin – tai ainakin kuvittelee pärjäävänsä. Tämä korostunut yksilökeskeisyys hiipii helposti myös seurakunnan penkkiin. Alamme kysyä "mitä minä saan täältä" sen sijaan, että kysyisimme "miten voimme yhdessä palvella".                                      

Nyt kun huomaamme turvallisuutemme murenevan sairauden, sodan ja köyhyyden pelossa on meidän hyvä muistaa: “Jumalan valtakunta on olemukseltaan yhteisö.” Se on perhe, jossa jokaisella on paikkansa ja tehtävänsä, ja jossa kenenkään ei ole tarkoitus selviytyä yksin.                                                                                                   

Tässä kuussa haastan meitä jokaista pysähtymään. Oletko sinä kylläinen ja tyytyväinen, vai onko sisimmässäsi yhä nälkä Jumalan puoleen? Me tarvitsemme toisiamme ja sitäkin enemmän me tarvitsemme Kristuksen rakkautta.                        

Joni Martikainen

Tarkista ajankohtaiset tiedot alempaa kalenterista!

Oletko kiinnostunut uskon asioista ja ihmisten uskoontulokertomuksista?
Tutustu Tule uskoon -nettisivustoon: www.tuleuskoon.fi.